CHARTER lea dutkanfidnu, man lea ruhtadan EU Horisonta 2020-prográmma. Fidnu lea álggahuvvon, go leat háliidan áddet buorebut árktalaš guovlluid dálkkádaga ja eanageavaheami jođánis nuppástuvvanproseassaid sivaid.
Fitnu namma boahtá eaŋgalasgielat nama oanádusas: Drivers and Feedbacks of Changes in Arctic Terrestrial Biodiversity (Árktalaš guovlluid biodiversitehta rievdamii váikkuheaddji dahkkit ja dáid nuppástuvvamiid váikkuhusat). Čakčat 2020 álgán njeallje jagi bisti fitnus leat mielde 21 dutkanlágádusa ovcci riikkas (olles listu gávdno dás). CHARTERa koordinere Lappi universitehta Árktalaš guovddáš ja dan jođiheaddjin lea dutkanprofessor Bruce Forbes.
Guovddážis CHARTERis leat nuppástusat Davvi-Eurohpás ja Ruošša oarjedavviosiin. Dálkkádaga ja eanageavaheami nuppástusat váikkuhit nu árktalaš luonddu máŋggahámatvuhtii go maid muohttagii, mearrajikŋii ja agálaš dullui. Nuppástuvvamat dain fas váikkuhit ja rievdadit Árktisa guovllu dálkkádaga. Rievdamat dálkkádagas, eanageavaheamis ja luonddu máŋggahámatvuođas dovdojit beaivválaš eallimis earenomážit dain, geat barget luonddus nugo badjeolbmuin. Ovdamearkka dihtii dálvit 2013-2014 vásihedje máilmmi buoremusat buvttadeaddji boazodoalloguovllus Jamal njárggas Siberias guohtoneatnamiid jiekŋuma viiddes guovlluin. Dan boađusin lei, ahte tundras ássi nenetsat masse ain jo 61 000 bohcco, árvvu mielde juohke viđat bohcco. Oassi bearrašiin massii buot bohccuidis. Sii bivdigohte guliid vai sáhttet eallit tundras dan botta, go bohccot lassánit fas. Suomas fas dálvvi 2019-2020 váttes guohtondili dihtii masse 15 000 bohcco ja seammás badjeolbmuid bargohivvodat lassánii ja šadde stuorra ruđalaš dáhpagat.
Badjeolbmuide ja badjedili birra šaddan kultuvrraide boazu lea eallin earenomáš dehálaš. Seammás dat lea maid guovddáššládja árktalaš ekosystemain; boazu váikkuha oalle olu sierra organismmaid doaibmamii. Stivremiin bohccuid guođoheami boazodoallu sáhttá váikkuhit joba agálaš duolloguovlluid temperatuvrii, ja šattolašvuođa váikkuhusaid bokte guovlluid dálkkádahkii.
CHARTER-fitnu ulbmilin lea buoridit árktalaš servošiid vuogáiduvvannávccaid dálkkádaga ja luonddu máŋggahámatvuođa nuppástusaide. Dát dahkkojuvvo earet eará ovttastemiin áiccuid, analysaid ja modelleremiid. Fitnus ohcet guhkes áigeperspektiivva dasa, maid jo dálá materiála muitala dáhpáhuvvan nuppástusaid ektui oanehis, vehá guhkit ja guhkes áiggis. Nuppástusaid guorahallangaska álgá gitta holosenabajis (maŋimuš 11 000 jagi), muhto dárkilut dutkamušat leat čađahuvvon maŋimuš 40 jagi áigodagas.
CHARTER buvttada dieđu ovttasbarggus báikkálaš ealáhusolbmuiguin ja hutká sierralágan molssaeavttuid boahtteáiggi váras. Ulbmilin lea váldit ain buorebut báikkálaš ealáhusaid, nugo boazodoalu váikkuhusaid, dálkkádatrievdama sierralágan modelleremiid bargogaskaomiide mielde. CHARTER figgá dán láhkai ovddidit skenarioid, mat váldet vuhtii guovlluide dehálaš ealáhusaid jagi 2050 rádjai. Ulbmilin lea, ahte báikkálaš servošat ja ealáhusat maid váldojuvvošedje mearrádusaid dahkamis vuhtii aktiivvalaš doaibmin nuppástusaide vuogáiduvvamis ja daid doalahallamis.
CHARTER doallá sisttis čieža “bargopakeahta”, main dutkit sierra riikkain ja sierra dieđasurggiin dahket dutkamuša ovttas. Fitnu áigge dan barggu doarju maid ráđđeaddi áššedovdijoavku, masa gullet ámmátolbmot boazodoalus, hálddahusa sierra dásiin ja dieđalaš diehtojuohkimis.
Jos háliidat lassidieđuid suomagillii, váldde oktavuođa: sirpa.rasmus@ulapland.fi