Lumen päälle satava vesi ja lumipeitteen jääkerrokset ovat CHARTER- hankkeessa erityisen kiinnostuksen kohteena. Jäiset kerrokset vaikuttavat kasvien talvehtimisoloihin ja vaikeuttavat eläinten kaivautumista lumen läpi. Tällä on merkitystä myös pohjoisen elinkeinoille, muun muassa poronhoidolle.
Lumipeitteen kerrosrakenne ja jääkerrokset havaitaan paikan päällä tehtävien lumikuoppien avulla. Näitä havaintoja hyödyntävät satelliittiavusteisten lumihavaintojen kehittäjät sekä lumi- ja ilmastomallinnuksen tekijät. Havaintoaineistoa voisivat käyttää myös alueen asukkaat ja elinkeinot, esimerkiksi poronhoitajat.
Lumikuoppamittauksia tehdään vähän ja avointa havaintoaineistoa on huonosti saatavilla. Koska lumen ominaisuudet vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti paljon, havaintoja tarvitaan talven ajalta monista paikoista ja eri ajankohtina. Kansalaishavainnot ovat siksi erittäin tärkeitä. Lisäksi viime talvena CHARTER-hankkeen oma mittaustoiminta oli jäissä pandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten takia. Näistä syistä hankkeessa kehitettiin lumimittausohjeistus, joka seuraa kansainvälisiä standardeja mutta yksinkertaistettuna.
”Yhteistyökumppanimme Jamalin niemimaalla tekivät merkittävän määrän lumikuoppamittauksia”, kertoo Leena Leppänen, CHARTER-hankkeen mittausprotokollasta vastaava lumitutkija. ”Emme tehneet paljonkaan viestintää talven 2020-2021 aikana, mutta saimme havaintoja myös muutamalta poronhoitajalta ja kollegalta pohjoisesta Suomesta ja Norjasta. Saimme aineistoa myös Alaskasta.”
Hankkeen tutkijat etsivät jälleen pohjoisesta ympäristöstä, ilmastosta ja lumesta kiinnostuneita henkilöitä ja yhteistyökumppaneita (kouluja, kerhoja, yhteisöjä), joilla on mahdollisuuksia ja kiinnostusta tehdä yksinkertaisia lumihavaintoja. Havainnot voidaan tehdä lähellä kotia tai syrjäisemmillä havaintopaikoilla. Yksittäiset lumikuopat ovat arvokkaita, mutta kiinnostavia ovat myös havainnot, joita tehdään samalla alueella useamman kerran talven aikana, esimerkiksi kuukausittain. Mittaukset eivät vaadi erityisiä taitoja tai laitteita.
CHARTER-projektin johtaja, tutkimusprofessori Bruce Forbes Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta kertoo, että havaintoja kaivataan erityisesti suojasään ja lumen päälle tulleiden vesisateiden vaikutuksista lumen ominaisuuksiin: ”Olisi ihanteellista saada mukaan ihmisiä, jotka viettävät säännöllisesti aikaa erämaassa, kuten poronhoitajat, rajavartijat ja retkeilijät. Mutta myös lähellä kotia tehdyt havainnot ovat arvokkaita. Tietoa tarvitaan vähintään lumen syvyydestä ja siitä löytyykö jäisiä kerroksia ja mistä kohtaa lumipeitettä.”
Sirpa Rasmus, myös lumitutkimustaustainen CHARTER-tutkija, on kiitollinen yhteistyökumppaneiden kaivamista lumikuopista talven 2020-2021 aikana. ”Viime talven kokemukset osoittivat kuitenkin selviä kehittämistarpeita meidän mittausprotokollassamme. Sitä on kehitettävä vieläkin yksinkertaisemmaksi, ja aineisto on jollakin tapaa saatava avoimeksi muille käyttäjille. Tätä ei yksittäinen hanke pysty yksin saavuttamaan. Hyvä asia on, että useat tutkimuslaitokset ja -verkostot ovat kiinnostuneita lumeen liittyvästä paikallisesta tiedosta ja kansalaishavainnoinnista.”
Pitkän tähtäimen tavoitteena tutkijoilla onkin kehittää lumipeitteen kerrosrakenteen havainnointia ja havaintoaineiston avaamista yhteistyössä muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
Valokuvilla varustetut ohjeet, ohjevideo, täytettävä havaintopohja sekä mittausten jälkeen täytettävä kysely löytyvät täältä:
Sivulle on koottu myös linkkejä Suomen eri tyyppisiin lumiaineistoihin, sekä muuhun kansalaishavainnointiin.